SUOMI 1930 - KORPIPIRTILLÄ --------------------- --Yleistietopaketti-- --------------------- Alkuevästys: Kyseessä ei ole kattava kokonaispaketti kaikesta tietämisen arvoisesta, vaan eräänlainen lyhyt johdatus aikakauteen. Omiakin tietoja aikakaudesta saa toki käyttää hyödyksi hahmonsa elävöittämiseen, ja mikään ei estä pelaajia etsimästä itsekin lisätietoja aikakaudesta. Myös erilaisten kyseiseen aikakauteen liitettävien kliseiden ja stereotyyppien tuntemus ja hyödyntäminenkin pelin rajoissa on mahdollista ja sallittua. Pelin päämääränä on nimittäin tarkoitus luoda riittävän uskottava (mutta ennen kaikkea humoristinen) kuvaus elämästä kieltolain aikaan, joten pelin tarkoituksena ei siis ole historiallinen pikkutarkkuus tai tiedoilla päteminen. Silti toivottakoon, ettei kukaan tahallisesti heittelisi aikakauteen kuulumattomia anakronismeja, kuten vieraita käsitteitä tai myöhempien aikojen ilmiöitä. SUOMI VUONNA 1930: POLIITTISET, SOSIAALISET JA TALOUDELLISET OLOT Suomi oli itsenäistymisensä jälkeen jatkanut nopeaa modernisoitumista ja yhteiskunnallista kehitystä. Kehitys ei kuitenkaan ollut joka paikassa samanlaista ja yhtä nopeaa, vaan olot ja tilanne saattoi vaihdella hyvinkin paljon eri puolilla maata. Vaikka kaupungit kasvoivat nopeasti ja kaupunkikulttuuri kehittyi, suuri osa väestöstä oli edelleen yhteydessä maatalouteen. Erityisesti pientilavaltaisuus säilyi maassa pitkään. Eri alueiden, kuten myös kaupunkien ja maaseudun välinen ilmapiiriero olikin varsin suuri. Vaikka vapautta ja yksilön omaa päätäntävaltaa korostava ajattelutapa olikin vähitellen leviämässä, yhteisöllisyys, perinteet ja vanha elämäntapa kuten myös poliittiset liikkeet näyttelivät keskeistä roolia. Myös uskonnollisuus oli maaseudulla vielä varsin voimissaan, ja mm. osa herätysliikkeistä oli erityisesti Pohjanmaalla edelleen hyvin suosittuja. Kaupunkilaisten kovin kiireinen ja maallistunut elämäntapa saattoikin näyttäytyä usein maaseudun asukkaille kauhistuksena, moraalittomana ja synnillisenä. Kaupunkilaiset puolestaan usein halveksivat maaseudun asukkaita, näiden vanhoillisuutta ja takapajuisuutta, kuten asian itse näkivät. Muutoksilta ei kuitenkaan maaseudullakaan vältytty, vaan uudet tuulet puhalsivat sielläkin. Monenlaisia kulttuurikahakoita käytiinkin noina aikoina, niin kirjallisuuden kuin muunkin yhteiskuntaelämän saralla. 1920-luku oli taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen, kuten myös elintason nousemisen aikaa. Talouskasvu ei kuitenkaan ollut suinkaan jatkuvaa, vaan myös romahduksia ja takapakkia koettiin ajoittain. 1920-luvun lopulla Yhdysvalloista alkunsa saanut suuri lama iski Euroopan maista myös Suomeen ja työttömyys nousi usean vuoden ajaksi korkealle tasolle. Hetkellinen yhteiskunnallinen puute ja kurjistuminen osaltaan vaikuttivat myös mielialoihin ja poliittisen ilmapiirin kärjistymiseen. Mm. ammattiliitot ja työnantajajärjestöt olivat aina ajoittain vakavissa riidoissa keskenään. Ulkopolitiikankaan suhteen Suomi ei ollut kovin varmoilla vesillä, vaan haki liittoumia mistä pystyi, ilman erityisen hyvää menestystä. Sen enempää jäsenyys Kansainliitossa kuin hanke reunavaltio-liittouman luomiseksi Neuvostoliitolta puolustautumiseksi ei tuonut Suomelle varmuutta Suomen koskemattomuudesta. Yleisesti katsottiin jo heti sisällissodan jälkeen, että oma riittävän vahva armeija olisi ensi sijassa tae itsenäisyyden säilyttämiseksi jatkossakin. Suomen armeija muodostettiin osaltaan suojeluskuntien, osaltaan jääkäriliikkeen pohjalta, ja vanhoilla tsaarin armeijassa palvelleilla upseereilla oli vähemmän sijaa uudessa armeijassa. Sekä suojeluskunnilla että naisten omalla Lotta Svärd-järjestöllä oli laajaa kannatusta maassa. Aikakauden ilmiöihin kuuluivat myös monet huomattavat kulttuuri- sekä kansalliset hankkeet. Työelämä järjestäytyi ja monet ammattiyhdistysliikkeet saivat muotonsa 1920-luvun kuluessa. Myös kulttuurin ja koulutuksen saralla nousi uusia toimijoita. Uusia oppilaitoksia perustettiin ja yhä useammalla suomalaisella oli mahdollisuus hankkia itselleen parempi koulutus. Ylioppilaat olivat lukumäärän kasvusta huolimatta yhä edelleen arvostettuja nuoria herroja, jotka saattoivat mm. hämmästyttää usein maalaisia lomillaan maaseudulla kiertelemässä, erilaisia aputöitäkin tehden ylioppilaslakki päässään. Suomalainen yhteiskunta oli jo monin tavoin demokratisoitumassa, mutta myös monia vanhoja piirteitä ja käytäntöjä oli yhä voimassa. Viranomaiset, entiset säätyläiset, papit, varakkaat maanomistajat sekä tehtailijat sekä monet oppia saaneet henkilöt olivat yhä arvostettuja ja kunnioitettuja henkilöitä, joihin rahvaan ja kadunmiesten oli syytä suhtautua kunnioittavasti. Monia ammatti-ihmisiä kutsuttiin ja nimiteltiin etupäässä titteleillä, tyyliin "herra tohtori." Virallinen tapakulttuuri oli ajoittain vielä usein jäykän muodollista ja asiallista, ja vanhempia tai muutoin arvokkaampia ihmisiä ei myöskään sopinut puhutella miten tahansa, vaan kunnioittavasti teititellen. Kaikki (mm. sosialistit) eivät tietenkään tällaisista vanhoista normeista ja tavoista enää niinkään välittäneet. Yleisesti ottaen puhetapa oli usein varsin jäykän muodollista ja kirjakielen mukaista, mitä nyt alueelliset murteet muodostivat värikkään poikkeuksen. (Jos olette nähneet vanhoja Suomi-filmejä, tiedätte suurin piirtein, minkälaisesta puheenparresta on kyse.) POLIITTISET PUOLUEET, ÄÄRILIIKKEET SEKÄ NIIDEN VÄLINEN KAMPPAILU Suomi oli kansakuntana ja itsenäisenä valtiona nuori, ja hieman yli kymmenen vuotta aiemmin käydyn sisällissodan arvet olivat vielä syvällä kansan mielissä. Tästä huolimatta maassa kyettiin muodostamaan toimintakykyisiä hallituksia ja myös järjestysvalta säilytti suurimmaksi osaksi arvovaltansa kansalaisten silmissä. Vaikka epäluuloa ja suoranaista vihaakin tunnettiin vastaleiriin kuuluneita kohtaan, uusilta suurilta selkkauksilta vältyttiin. Valtiollisella tasolla yhteiskuntajärjestys säilyi. Suurimmat puolueet kannattajamäärissä ja eduskunnan jäseninä mitattuina olivat (suuruusjärjestyksessä): Suomen Sosialidemokraattinen puolue, Maalaisliitto, Kansallinen Kokoomus, Suomen sosialistinen työväenpuolue, Ruotsalainen Kansanpuolue sekä Kansallinen Edistyspuolue. Hallitukset olivat lyhytkestoisia ja myös mukana olevat puolueet vaihtelivat. 1920-luvulla oli ollut hallituksia, joissa sosiaalidemokraatit sekä etenkin maalaisliittolaiset olivat johtavassa asemassa edustettuina. Oikeistopuolueilla oli kuitenkin merkittävää vaikutusvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Alkuvuonna 1930 sosialistinen työväenpuolue oli vielä sallittu, mutta tilanne tuli muuttumaan saman vuoden kuluessa. Sisällissota ja sen veriset loppuvaiheet olivat jättäneet työväen ja tavallisen kansan keskuuteen syvää vihaa ja epäluottamusta sodan voittajia kohtaan. Sekä maaseudulla että kaupungeissa toimikin monia kommunistiryhmiä (maanalaisena mm. vuonna 1918 lakkautettu Suomen Kommunistinen Puolue SKP), joiden tavoitteena oli edelleen levittää sosialismia ja kommunismia ja tilanteen niin tarjotessa toteuttaa Suomessa sosialistinen vallankumous, kenties itänaapurin tuella. Oliko tämä realistinen tai toteutettavissa oleva päämäärä, on hankala sanoa, mutta ainakin tällaisten pyrkimysten edistäjät uskoivat asiaansa, ja vastaavasti kommunismin aatteen vastustajat suhtautuivat uhkaan vakavasti. Myös eduskunnassa 1920-luvulla istunut Suomen sosialistinen työväenpuolue oli kohtalaisen suosittu ennen kielletyksi tulemistaan (pelin aikaan puolue on siis vielä laillinen.) Monissa porvarillisissa ryhmissä kannettiinkin huolta siitä, että kommunistit suunnittelisivat edelleen vallankumousta ja lopulta Suomen Neuvostoliittoon liittämistä. Tämän kommunistisen toiminnan estämiseksi Suomeen syntyi 1920-luvun lopussa voimakas oikeistoryhmittymä, joka tunnettiin nimellä Lapuan liike. Johtohahmonaan entinen jääkäri, maanviljelijä Vihtori Kosola liike koetti vaikuttaa viranomaisiin hallitusta myöten kommunismin ja sosialismin kieltämiseksi sekä toiminnan estämiseksi, mutta liikkeen jäsenet turvautuivat ajoittain kovempiinkin konsteihin, mm. sosialistien kokouksien hajottamiseen sekä vastustajien kyydittämiseen itärajalle sekä korpeen kuten myös näiden pahoinpitelemiseen. Toiminnassa aktiivisesti mukana olleitten pohjanmaalaisten Muilun veljesten mukaan kyydityksiä alettiin yleisesti kutsua muilutuksiksi. Vuosi 1930 oli Lapuan liikkeelle kasvun ja voimannäytön aikaa, sekä suuri talonpoikaismarssi Helsinkiin heinäkuussa 1930 sekä pian tämän jälkeen tapahtunut sosialistisen työväenpuolueen kieltäminen ovat vielä tulevaisuutta. (Kyseiset kaksi tapahtumaa ovat siis vielä toteutumatta, mutta suunnitelmissa ja odotettavissa.) Kommunismin vastaisuuden sekä voimakkaan isänmaallisuuden lisäksi Lapuan liike suhtautui kristinuskoon hyvin puolustavasti. (Kuten liikkeen johtajan Vihtori Kosolan kerrotaan kuvaavasti todenneen: "Jumalauta, näillä lakeuksilla ei jumalauta pilkata Jumalaa!") YHTEISKUNTA MODERNISOITUU, KULTTUURIELÄMÄ MONIPUOLISTUU Suomi modernisoitui 1920-luvulla varsin nopealla vauhdilla, mm. autokanta kasvoi jatkuvasti. Autot olivat silti yhä edelleen melko harvojen omaisuutta, mutta tilanne muuttui koko ajan. Kun vuonna 1920 autoja oli ollut Suomessa vajaat parituhatta, vuonna 1929 niitä oli jo noin 35 000. Autokannasta noin puolet oli tosin muita kuin henkilöautoja, esim. kuorma-, paketti- ja linja-autoja. Julkinen liikenne olikin melko tavallinen ja yleinenkin matkustamisen muoto reittiverkoston ulottuessa syrjäseuduillekin. Myös uusia rautateitä rakennettiin. Hevonen säilytti silti yhä edelleen asemansa paitsi lyhyen matkan kuljetuksissa niin myös maa- ja metsätöissä. Viestintäpuolella oltiin myös nopean kehityksen äärellä. Sanomalehtien määrä lisääntyi ja myös lukijalevikit kasvoivat huomattavasti. 1920-1930 -lukujen vaihteessa luetuimmaksi lehdeksi kapusi Helsingin Sanomat yli 60 000 lukijan levikillään, ja lehden suosiota edisti erityisesti riippumattomuus ja sitoutumattomuus puolueisiin nähden. Myös puoluelehdillä oli oma vannoutunut lukijakuntansa. Lehtien ohella radion kuuntelu yleistyi. Monien paikallisten amatööriradioiden rinnalle ja edelle kiri vuonna 1926 toimintansa aloittanut O.Y. Suomen Yleisradio, joka vielä tähän aikaan oli yksityinen yritys. 20-luvun lopussa saatettiinkin jo kuulla radiolähetyksiä, niin uutisia kuin musiikkiakin. Myös musiikki- ja tanssikulttuuri kehittyi nopeasti, erityisesti kiertelevien soitinyhtyeiden ja muiden viihdyttäjien myötä. Musiikki- ja viihdekulttuurissa vaikuttivat samaan aikaan sekä perinteiset suomalaiset musiikkimuodot sekä uudemmat, kansainvälisten vaikutteiden myötä saapuneet musiikkilajit jazz mukaanlukien. Aikakauden suosituimpia yhtyeitä oli mm. Dallape. Dallepe oli 1920-luvun puolivälissä aloittanut, ympäri Suomea kierrellyt nuorten miesten orkesteri, jonka kokoonpano vaihteli ajan mittaan. Suurin läpimurto on vuoden 1930 aikoihin vielä tekemättä, mutta yhtyeen tunnettuus on jo kasvanut musiikkimaailmaa seuraavissa piireissä. Sekä levysoittimet että äänilevyt olivat tuohon aikaan yleistymässä, mutta eivät edelleenkään joka pojan omaisuutta. Muita nopeasti kasvavia ja kaupallistuvia osa-alueita olivat mm. muoti sekä muu kulutus. Kaikenlaisten kulutus- ja muiden hyödykkeiden tuotanto ja maahantuonti sekä myynti olivat kasvamassa. Yhteiskunta myös viihteellistyi ja maallistui ja kaupunkielämä alkoi yhä voimakkaammin erota maaseudun arjesta. Valokuvaus oli 1920-luvun mittaan jo varsin yleistynyt ja ympäri Suomea kierteli useita sekä ammattimaisia että harrastelijakuvaajia. Valokuvausmenetelmien yksinkertaistuminen ja halpeneminen johtivat siihen, että kuvia otettiin usein arkisistakin tilanteista, vaikka myös poseeraus- ja ryhmäkuvat olivatkin edelleen tavallisimpia. Kirjallisella saralla voimakas vaikuttaja oli 1920-luvun kuluessa perustettu Tulenkantajien ryhmä, johon kuuluivat mm. kirjailijat Mika Waltari (Suuri Illusioni, 1928), Uuno Kailas ja Olavi Paavolainen (Nykyaikaa etsimässä, 1929). Nämä painottivat teoksissaan eurooppalaisuutta, kaupungistumista ja modernia sivistystä vastapainona aiemmalle, takaperoiselle maalaiskulttuurille. Myös maalaisemmista ja talonpoikaisemmista aiheista kirjoitettiin toki edelleen runsaasti, kirjailijoina mainittakoon mm. Volter Kilpi, F.E. Sillanpää sekä Pentti Haanpää (Kenttä ja kasarmi, 1928). Samaan aikaan laaja yleisö tuki ja seurasi myös yleiskansallisia pyrintöjä, joihin liittyi mm. kansallistunnon ja isänmaan rakkauden nostatus. Mm. ulkomailla urheilukisoissa, erityisesti olympialaisissa menestyneet urheilijat olivat nuoren kansakunnan suuria ja palvottuja sankareita. Suomalaiset menestyivät kansainvälisissä kisoissa erityisesti juoksussa sekä painissa, vaikka muutkaan lajit eivät olleet vieraita. Aikakauden urheilijoista tunnetuin ja arvostetuin oli juoksija Paavo Nurmi. 1920-luku ja myös vuosi 1930 oli usein kaikkea muuta kuin rauhallista ja seesteistä aikaa. Sekä poliittiset levottomuudet että rikokset ylipäätään lietsoivat ja hämmensivät ihmisten mieliä. Rikollisuus oli monin paikoin saanut järjestäytyneitä muotoja mm. pirtun salakuljetuksen myötä, ja myös väkivaltarikollisuutta ja pienempiä rikoksia tapahtui aina ajoittain. Myöskään liikenneonnettomuudet eivät olleet kohtalaisen suppeasta autokannasta huolimatta mitenkään tavattomia tai edes harvinaisia. Onnettomuudet, erilaiset rikokset ja kaikenlaiset skandaalit olivatkin sanomalehtien eräitä suosikkiaiheita, ja näistä tapauksista kirjoitettiin lehdissä palstatilaa säästelemättä. Suomalaiset olivat jo tuolloin innokkaita lehdenlukijoita ja maailman sekä läheisempiä että kaukaisempia tapahtumia seurattiin asemasta ja koulutuksesta riippumatta hyvin kiinnostuneina. KIELTOLAKI JA SEN TOTEUTUMINEN Vuonna 1919 voimaan astunut kieltolaki kielsi alkoholin valmistuksen, maahantuonnin, myynnin, varastoimisen sekä hallussapidon. Kieltolaki ei kuitenkaan sanottavammin raitistanut kansaa, vaan synnytti sekä hyvin laajamittaisen ja vilkkaan salapolton, kuten myös järjestäytyneen ja pitkälle organisoituneen salakuljetuksen Virosta ja Saksasta. Virkavalta ja poliisivoimat eivät kuitenkaan missään vaiheessa luovuttaneet, vaan vastaavasti tehostivat omia toimiaan ja keinojaan kieltolain toteuttamiseksi ja valvomiseksi. Oli mm. erikoistuneita kieltolakipoliiseja lain toteutumisen varmistamiseksi. Vastaavasti myös kieltolakia kierrettiin ja vältettiin monin kekseliäin tavoin. Oli mm. erillisiä salakapakoita, ja useissa "laillisissakin" ravitsemusliikkeissä myytiin tiskin alta ns. "kovaa teetä." Kieltolakirikollisuutta esiintyi siis erittäin runsaasti, mistä kertoo mm. sekin, että pelkästään vuoden 1930 aikana arvioidaan Suomessa tuomitun lähes 30 000 henkilöä kyseisestä rikollisuudenalasta. Huomattavasti laajemman ja seikkaperäisemmän kuvauksen kieltolaista ja sen vaikutuksista löytää internetistä seuraavalta sivustolta (linkki löytyy myös pelin kotisivuilta): http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/kirkasta/koti2.htm Kyseisiin sivuihin tutustuminen peliä varten onkin hyvin suositeltavaa. VIIME VUOSIEN TAPAHTUMIA Aikalinja lähihistorian muutamista enemmän tai vähemmän huomattavista tapahtumista, sekä Suomesta että ulkomailta 1917: Suomi irrottautuu Venäjästä ja julistautuu itsenäiseksi. Muiden maiden tunnustukset itsenäisyydelle saadaan kuitenkin vasta seuraavina vuosina. 1918: Suomessa käydään verinen sisällissota, jota kutsutaan eri leireissä vapaussodaksi ja punakapinaksi. Sodan jälkeen vankileireillä kuolee lähivuosina tuhansia vangeiksi jääneitä punaisia, etupäässä nälkään ja tauteihin. Viro julistautuu itsenäiseksi. Kansallinen Kokoomus sekä Edistyspuolue perustetaan vanhojen porvarillisten puolueiden tilalle. 1919: Kansainliitto perustetaan. Kieltolaki astuu voimaan Suomessa ja Yhdysvalloissa. 1920: Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tarton rauhan. Suomi liittyy Kansainliittoon. Versaillesin rauhansopimus ratifioidaan. 1921: Suomessa otetaan käyttöön oppivelvollisuus, joka määrää kaikille pakolliseksi vähintään kuusivuotisen kansakoulun. Ylioppilaat lakittavat Havis Amandan patsaan ensimmäisen kerran Helsingissä. 1922: Benito Mussolini valitaan Italian pääministeriksi. Tutankhamonin hauta löydetään Egyptissä. Neuvostoliitto muodostuu. Suomessa säädetään Lex Kallion maanlunastuslaki, joka parantaa torpparien ja maattomien asemaa. Turun yliopisto perustetaan. 1923: Adolf Hitlerin vallankaappausyritys Saksassa epäonnistuu. Suuri maanjäristys tuhoaa Tokion Japanissa. Turkin tasavalta syntyy. Suomessa lentoyhtiö Aero Oy aloittaa toimintansa. Lordi Carnarvon, egyptologi, Tutankhamonin haudan löytäjä kuolee moskiiton pistoon. 1924: Ensimmäiset talviolympialaiset järjestetään Ranskassa. Suomi saa kisoissa 11 mitalia, joista 4 kultaa. Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja, Vladimir Lenin kuolee. Ilmari Kiannon romaani köyhästä salapolttajasta, eli "Ryysyrannan Jooseppi" valmistuu. 1925: Italiassa Mussolini ottaa käyttöön diktaattorin oikeudet. Adolf Hitler julkaisee vankilassa kirjoittamansa teoksen "Mein Kampf". Suomalainen torpedovene S2 uppoaa myrskyssä Pohjanlahdella, kaikki 56 merimiestä saavat surmansa. 1926: Suomen Yleisradio perustetaan ja lähetykset radiossa aloitetaan. Ursan tähtitorni vihitään käyttöön Helsingissä. Hirohito nousee Japanin keisariksi. 1927: Charles Lindbergh ylittää Atlantin lentokoneella ilman välilaskuja, hyvästä syystä. Josif Stalinista tulee Neuvostoliiton kiistaton johtaja, kun Lev Trotski erotetaan NKP:sta. 1928: Ranska aloittaa Maginot-linjan rakentamisen Saksan rajalle. Kesäolympialaiset pidetään Amsterdamissa, Alankomaissa. Suomi saa kisoissa kaikkiaan 25 mitalia, joista 8 kultaa. Virolaistunut suomalaiskirjailija Aino Kallas saa valmiiksi teoksensa "Sudenmorsian." 1929: Itsenäinen Vatikaanivaltio syntyy keskelle Roomaa. Al Caponen järjestämä Ystävänpäivän verilöyly tapahtuu Chicagossa, Yhdysvalloissa. Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaetaan. Suomessa höyrylaiva Kuru kaatuu ja uppoaa syysmyrskyssä Tampereen edustalla, kuolleita on yli 130. Suuri lama alkaa New Yorkin pörssiromahduksen myötä ja leviää maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi. Lapuan liike syntyy. 1930: Aurinkokunnan uloin planeetta Pluto löydetään. Intiassa Mohandas Gandhi ryhtyy passiiviseen vastarintaan brittihallintoa vastaan. POLIITTISIA TIETOJA Suomen presidentit: -K.J.Ståhlberg, 25.7.1919 - 1.3.1925 -Lauri Kr. Relander, 1.3.1925 - Viimeisimmät hallitukset: -J.E.Sunila 17.12.1927 - 22.12.1928 -Oskari Mantere 22.12.1928 - 16.8.1929 -Kyösti Kallio 16.8.1929 - Eduskuntapuolueiden paikkaluvut vuoden 1929 vaalien jälkeen SDP: 59 Suomen sosialistinen työväenpuolue: 23 RKP: 23 Kansallinen Kokoomus: 28 Kansallinen Edistyspuolue: 7 Maalaisliitto: 60 ----- ----- VIIME PÄIVIEN LEHDISTÄ LUETTUA Muutamia viime päivien uutisotsikoita (poimittu toukokuun Helsingin Sanomista vuodelta 1930) 3.5. Omituinen ampumistapaus Turussa. Siviilipukuinen sotilasvahti ampunut etsivän poliisin. Molemmin puolin luultu toisiaan kommunisteiksi. 4.5. Etsivä Jäspin kuolema. Johtui molemminpuolisesta väärinkäsityksestä. Poliisikuulustelun tulos: Sekä etsivät että sivilipukuiset sotilaat uskottelivat vastapuolelle olevansa kommunisteja. 5.5. Pirtutakavarikko Kankaanpäässä. Myös kaksi autoa poliisin käsiin. 5.5. Kommunistipidätyksiä Rovaniemellä. Pidätetyiltä tavattu tärkeitä salaisia asiakirjoja. 8.5. Tapa ansaita sekin. Väärennettyjä osakekirjoja panttilainakonttoriin. 8.5. Outo tapaus ylioppilaskokeissa. 15 Kuopion Lyseon oppilasta kirjoittaa samanlaisen aineen. Kysymyksessä ei liene väärinkäytös. 9.5. Tuhoisa tulipalo Heinolassa. "Heinolan sanomain" latomo ja konttori tuhoutuneet. 10.5. Kaamea tapaus Hietaniemen krematoriossa. Krematoriossa on torstaina tapahtunut omavaltainen polttaminen. Veriset jäljet viittaavat joko ennenkuulumattomaan rikokseen tai ilkityöhön. Uunista löydetyt luut vaikuttavat 5-6 vuotisen lapsen luilta. 12.5. Vakava auto-onnettomuus eilen Kulosaaressa. Auto syöksyy siltapenkereeltä rantakivikkoon. Auto ruhjoutuu pahoin, siinä olleet pelastuivat. 14.5. Tulipalo Elannon tehdasalueella. Puusepän verstas liekkien vallassa. Palokunnan ripeä toiminta esti tulen leviämisen muihin rakennuksiin. 14.5. Eilinen Kukan päivä. Ylioppilailla arvokas isänmaallinen kevätjuhla Kaivopuistossa. Entiset ylioppilaat mukana juhlallisuuksissa. 15.5. Armeijan lippujuhla on tänään. Helsingin varuskunnan paraati Hietalahden torilla klo 13.30. 15.5. Tuli tekee tuhojaan. Raivokkaita tulipaloja Toijalassa ja Tikkurilassa, pienempiä Vihdissä ja Riihimäellä. 17.5. Spriiauto takavarikoitu Kauklahdessa. 17.5. Raakalaisteko Luumäellä. Sulhanen murhannut morsiamensa ampuen toistakymmentä laukausta. Sitä ennen raaka pahoinpitely. 17.5. Suomi ulkomaiden näyttelyissä. Maamme näyttelyosasto Antwerpenissa herättää huomiota. 18.5. Kommunistipidätyksiä: Venäjältä tullut organisaattori ja kaksi lentolehtisten jakelijaa pidätetty Sörnäisissä. 18.5. "Tiedonantajaa" vaaditaan lakkautettavaksi. Juttu esillä raastuvanoikeudessa huomenna. 20.5. Suomalainen salakuljetusalus takavarikoitu Haaparannassa. 20.5. Paavo Nurmi Jyväskylässä. 20.5. Gramofonilevyjen särkyminen aiheutti tappelun Kuokkaniemen asemalla. Seurauksena miestappo. MAINOKSIA JA ILMOITUKSIA Mainoksia ja ilmoituksia toukokuun 1930 Helsingin Sanomissa: --- Maanantaina ensi-esitys! Corinne Griffith elokuvassa RAKKAUDEN VANKI. Pääosissa Ian Keith - James Ford - Julanne Johnston. Kiehtova kuvaus nuoruuden taistelusta puhtauden ja totuuden puolesta - kertomus rakkauden rikoksesta ja sovituksesta. KORKEIMMAN LAATUINEN ELOKUVA! Lapsilta kielletty. Ylimääräisenä kuvana esitetään: Tipsy ja Topsy elokuvassa "SANO SE MUSIIKILLA". CAPITOL, L. HEIKINKATU 20. PUH. 24706. Ennakko-osto teatterin kassasta joka päivä klo 12:sta lähtien. --- Gramofonitekniikan viimeinen saavutus. Kesän soitannollinen viihtymys on taattu, jos ajoissa varustatte itsenne Phonycord Flexiblelevyn. Murtumaton - suurin äänenpuhtaus. Voidaan käyttää noin 500 kertaa. Saatavana kaikista hyvin varustetuista musiikki- ja radioliikkeistä. Pääedustaja Suomessa: HELSINGIN KAUPPAKESKUS. Iso Robertinkatu 2. Puh. 34760. --- Arvoisat Naiset! Suuri valikoima kauniita kesähattuja. 50 :- alkaen. Suruhattuja 100 :- alkaen. Vanhat hatut korjataan hyvin ja halvalla. Nanny Källbergin Muotiliikkeet: Iso Robertinkatu 36-38 Fredrikinkatu 41 Pikku Robertinkatu 12 Kaisaniemenkatu 6 --- Seis! Kesä-uutuudet saapuneet! Kravatit, paidat, lakit, sukat, kaulukset, sikaarit, tupakat y.m. eli melkein kaikki mitä mies tarvitsee. HAIKU, sikariliike ja Herrainvaatehtimo. Annank. 24, Helsinki. --- Verkkopalloilijat ja urheilijat. NOKIAN valkoinen URHEILUKENKÄ on siro ja kestävä. NOKIA, SUOMEN GUMMITEHDAS OY --- Ille Faciet. Kun kenkänne ovat huonossa kunnossa, tahroja täynnä ja himmeät, muistakaa hankkia Vikingiä, tuota ihmeellistä loistovoidetta, joka tuossa tuokiossa tekee kenkänne siistiksi. Valkeisiin ja monivärisiin kenkiin käytetään väritöntä, juoksevassa muodossa olevaa Renovator- puhdistusainetta. Viking loistovoidetta sanotaan nykypäivien hienoimmaksi kenkävoiteeksi. Vakuuttautukaa itsekin asian todenperäisyydestä. Viking. --- Juuri tätä laatua! Miellyttävän täyteläinen ja raikas maku sekä erinomaisen virvoittava vaikutus tekevät LAHDEN PILSNERIN kaikkialla suosituksi. Tämän pilsnerin valmistajilla onkin alallaan pitkäaikainen kokemus, sillä tehdas on valmistanut mietoja mallasjuomia maassamme jo 5 vuotta aikaisemmin kuin mitkään muut tämän alan tehtaat. Laatu on siis pitkäaikaisen kokemuksen tulos ja menestys työllä saavutettu! Oy Mallasjuoma. Lahti. Varasto Helsingissä, puh. 24670. --- Sokkokin tuntee eron. Suorittakaa sama haistamiskoe, niin omakohtaisesti opitte tuntemaan kuinka merkityksellinen ero saattaa olla eri tehtaiden valmistamilla mehuilla. Kannattaa muistaa, kuinka marjojen luonnollinen tuoksu korostaa mehun nautittavuutta ja että ainoastaan harva pystyy säilyttämään sen mehuissa. Chymos-tehdas on keksinyt siihen erikoismenetelmän. Siitä johtuu näiden mehujen luonnonraikas marjantuoksu ja siksi sokeakin voi voi erottaa Chymos-mehut tavallisista. Chymos, Lappeenranta. --- Valkoisen Tähden Linja järjestää SEURAMATKAN KANADAAN. Oppaana Helsingistä perille asti, toimii Suomen Höyrylaiva OY:n sihteeri herra A. Ylander, jonka tehtävänä matkalla on valvoa matkustajien etuja sekä järjestää matkan hauskaksi ja mieluisaksi. Lähtö Helsingistä OBERON laivallamme 8/6. Englannista jatketaan uudella ja mahtavalla "LAURENTIC"-laivalla, kantavuudeltaan 18,724 tonnia. Huom! Piletin hinta, kaikki mukaanluettuna, Helsingistä QUEBECIIN saakka ainoastaan Smk 4,500 :- ja Montrealiin Smk. 4,694:50. Lähempiä tietoja asiamiehiltämme tai suoraan konttoristamme. SUOMEN HÖYRYLAIVA OSAKEYHTIÖ. Helsinki, Unionink. 12. --- Radioaktiivisia merimutakylpyjä. Jo 100 vuotta sitten tunnettu, loistava paranemistulos kaikenlaat. reumatismissa, peripherisessä hermotulehduksessa (Ishias), luu- nivel- ja rauhastuberkuloosissa, skrophulosissa ja muutamissa ihotaudeissa (paitsi tarttuvissa), naistentaudeissa, essentiel. hybertonissa (korkea verenpaine). Tämän lisäksi mutakylpyyn yhdistettyjä tai puhtaita hiilihappo-, sähkö ja happikylpyjä. 3 KYLPYLAITOSTA. Virkistys- ja ilmaparannushoitola, lämmin mieto merikylpylä, otsonirikas puhdas saaristoilma. Halvin Europan parantola-kylpylä. Kulkuyhteydet: Maan pääkaupunkiin, Tallinnaan (Reval) päivittäinen autobussiyhteys. Rohukulliin, Tallinna - Hapsalun rautatien päätepisteeseen, kaksi kertaan viikossa laivayhteys. Riikaan ja Helsinkiin jokaviikkoinen laivayhteys. Ohjelmalehtisiä Kureraasen (Arensburg) kaupunginhallitukselta, Saarenmaa, Eesti. --- 17.5. Myyjätär, tottunut kangasalaan saa heti vakinaisen tai myyntikausipaikan. Henkilökohtaisesti 9-10 ap. Oy. Luna Ab. Robertink.22. (Tottumattomat älkööt vaivautuko). --- 18.5. Naiskirjeenvaihtaja, joka taitaa Suomea, mutta kykenee myöskin ruotsalaista pikakirjoitusta, saa heti kesänsijaisuuden. Englanninkielen taitoisilla etusija. SERLACHIUS & HEIN, Korkeavuorenk. 30. --- 20.5. Konkurssihuutokaupalla, joka lauantaina, kuluvan toukokuun 24. päivänä, alkaen klo 11 e.p.p. toimitetaan apteekkari Th. Joh. Borg-vainajan yksityiskonttorissa talossa n:o 36 Korkeavuorenkadun varrella Helsingissä, myydään erinäistä konttorikalustoa, kuten 2 kirjoituspöytää, toinen Billnäs, 2 kassakaappia, kirjoituskone, puhelinkone sekä joukko muita konttorihuonekaluja. Huudot ovat paikalla maksettavat. Tavarat ovat nähtävinä päivittäin klo 10-12 tiedusteltaessa sitä ennen Brondinin konttorista samassa rapussa. 22662 TOIMITSIJAMIEHET. --- TULEVIA TAPAHTUMIA Muutamia asioita ja tapahtumia, jotka eivät ole vielä koittaneet (eli tapahtumia, joista kukaan ei varmuudella tiedä, mutta tämäntyyppisiä tapahtumia voi joku aavistella) -Kieltolaista järjestetään vuoden 1931 lopulla kansanäänestys, ja kansanäänestyksen perusteella kieltolaki lakkautetaan vuonna 1932. -Adolf Hitler ja kansallissosialistinen puolue eivät ole vielä päässeet valtaan Saksassa. Sen sijaan kannatusta ja näkyvyyttä tällä ryhmällä on jo olemassa runsaasti. -Lapuan liike suorittaa heinäkuussa 1930 talonpoikaismarssin Helsinkiin, joka jää liikkeen suurimmaksi voimannäytöksi. Liike saa myös yleistä poliittista tunnustusta porvariston ja talonpoikien keskuudessa. Liikkeen vaatimusten seurauksena sosialistinen työväenpuolue kielletään, minkä jälkeen puolueen toiminta siirtyy kokonaisuudessaan maan alle. -Lapuan liike toteuttaa vuonna 1932 ns. Mäntsälän kapina -nimellä tunnetun vallankaappaushankkeen, joka epäonnistuu täysin ja jonka jälkeen kyseinen järjestö lakkautetaan. -Uutta maailmansotaa ei osaa juuri kukaan vielä aavistella. Poliittiset kuohunnat ja poliittisten ääriryhmien voimistuminen Euroopassa ovat kuitenkin havaittavia kehityssuuntia. LOPUKSI Lisälukemista ja muita otollisia tutustumiskohteita peliä ajatellen: -Useimmat 1920-luvun loppua kuvaavat historialliset yleisteokset -Useimmat aikakautta kuvaavat kirjat, elokuvat sekä sarjakuvat -Humoristista ajankuvaa on mm. sarjakuvassa "Neekeriartsie, mies joka toi jatsin Suomeen" Taustamateriaalia kirjoitettaessa on käytetty apuna mm. seuraavia teoksia: -Seppo Zetterberg, Itsenäisen Suomen historia -Heikki Ylikangas, Käännekohdat Suomen historiassa -Wikipedia, internetin vapaa tietosanahakemisto ----- -----