TAUSTAMATERIAALIA lauantaina 25.8.2012 pidettävään Suomi-peliin. (Kuvaus ei ole luonnollisestikaan kattava, vaan kukin pelaaja voi tietysti hyödyntää omia tietojaan. Allaoleva selonteko antaa jonkinlaista johdatusta aiheeseen.) SUOMEN SUURIRUHTINASKUNTA PÄHKINÄNKUORESSA - YLEISTÄ TAUSTATIETOA VUODEN 1912 SUOMESTA Vuonna 1912 itsenäistä Suomen valtiota ei vielä ollut, vaan Suomi oli autonominen suurruhtinaskunta Venäjän keisarikunnan alaisuudessa. Runsaan sadan vuoden kuluessa eli Ruotsista erkaantumisesta lähtien Suomi oli kuitenkin kehittynyt itsenäiseen suuntaan, ollen niin hallinnollisesti kuin kulttuurisesti melko erillinen osa Venäjän keisarikuntaa. Suomi oli myöskin saanut vuonna 1906 oman eduskunnan, joka sääti lakeja. Tämä kehitys oli pitkän aikaa tapahtunut Venäjän hallintopiirien hyväksymänä, Suomi oli mm. saanut oman postilaitoksen kuten myöskin suomen kielen viralliseen asemaan ruotsin kielen kanssa. (Vuoden 1890 postimanifestillä postilaitos saatettiin takaisin Venäjän alaisuuteen.) Kansallinen tietoisuus oli ajan saatossa voimistunut, ja kansallisuusaate eli vahvana suomalaisten keskuudessa. Myös monet suomalaiset taiteilijat olivat tarjonneet kykynsä Suomi-aatteen nostattamisen ja itsetunnon nostatuksen avuksi. Tunnustusta haettiin myös maailmalta, ja erityisesti suomalaiset urheilijat ja taiteilijat olivat avainasemassa suomalaisten maineen nostattajina. Merkittävät saavutukset nostivat edelleen suomalaisten kansallistunnetta. Tämä kansallinen kehitys ei kuitenkaan ollut jäänyt huomaamatta Venäjällä, missä oli monessa asiassa nähty Suomen itsehallinnollisen aseman menneen jo liian pitkälle. Jo 1800-luvun lopulta lähtien suomalaiset olivat kamppailleet säilyttääkseen ajan saatossa saamansa erillisoikeudet, joita Venäjän hallinnollinen yhtenäistäminen nyt uhkasi. Tilanne oli ollut useasti tukala, ja tätä hankalaa aikaa kutsuttiin jo omana aikanaan sorto- ja marrasvuosiksi. Osa suomalaisista poliittisista ryhmittymistä kannatti maltillista ja osin passiivista omien oikeuksien puolustamista, osa oli paljon kärkkäämmällä linjalla, kannattaen eriasteista aktivismia Suomen kansakunnan etujen puolustamiseksi. (Erityinen jääkäriliike nuorten miesten lähettämiseksi sotilasoppiin Saksaan ei kuitenkaan ollut ehtinyt vielä syntyä). Suhtautuminen Suomen asemaan osana Venäjää jakoi siis kansaa ja mielipiteitä oli moneen suuntaan. Eräs toinen kansaa jakava tekijä oli työväenliikkeen nousu ja eri väestönosien hyvin erilainen sosiaalinen ja taloudellinen asema ja tältä pohjalta nousevat vaatimukset eriarvoisuuden vähentämiseksi. 1800-luvun lopun mittaan Suomeen oli noussut useita teollisuuskeskuksia, ja työväestöä alkoi olla merkittävässä määrin. Alkujaan muualta saapuneet opit sosialismista ja vallankumouksesta levisivät myös suomalaisten keskuudessa. Myöskin torpparien ja tilattomien asema oli maaseudulla usein heikko ja turvaton, ja tuokin sai monet maaseudun asukkaat kannattamaan työväenliikettä. Politisoituminen näkyi siten, että pitkin poikin Suomea kiersi eri poliittisten liikkeiden edustajia, nostattaakseen oman puolueensa kannatusta. Samaten Suomessa toimi vuonna 1912 lukuisia lehtiä, joista suurin osa oli poliittisesti sitoutuneita johonkin puolueeseen. Poliittinen tilanne oli hivenen kärjestynyt, ja oli niitäkin, jotka ennustivat luokkavallankumouksen olevan vielä edessä, niin maailmalla kuin Suomen suurruhtinaskunnassa. Sen sijaan Suomen irtautumiseen Venäjän keisarikunnasta ei vuonna 1912 juurikaan vielä uskottu. samaten vielä vuonna 1912 ei ollut tietoa tulevista koettelemuksista, mm. ei välttämättä uskottu, että Eurooppa voisi jo parin vuoden kuluessa luisua suureen sotaan, vaikka poliittinen ilmapiiri eri valtojen kesken olikin välillä kireä. Vuonna 1912 Suomi oli monissa asioissa jo modernisoitumassa ja kansainväliset uutiset ja virtaukset kulkeutuivat pienellä viiveellä Suomeenkin. Lehtiä julkaistiin maassa useita, ja tieto maailman tapahtumista kantautui parissa päivässä Suomen maakuntiinkin. Väestö pohtikin niin sekä oman alueensa kuten muunkin maailman tapahtumia, missään pimennossa ei eletty. Lehtien lukeminen oli yleistä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin, ja myös kaupunkilainen elämäntapa oli tuttua myös maaseudulla, jos ei muuten niin lehtien välityksellä. Niin kulttuuriset, viihteelliset kuin poliittisetkin riennot liikuttivat ihmisiä. Yhteiskunta pohjasi silti edelleen monessa asiassa myös vanhaan, vaikka muutoksen tuulia olikin ilmassa. Uskonnolla, kirkolla ja seurakunnilla oli edelleen hyvin paljon valtaa ja vaikutusta ihmisten päivittäisessä elämässä. (Uskontoa ja valtiota ei ole vielä erotettu toisistaan, vaikka sosialidemokraatit ottivatkin tämän mukaan ohjelmaansa vuoden 1903 Forssan kokouksessa. Uskonnonvapauslakia ei siis vielä ole.) Samaten papit kuten myöskin virkamiehet olivat edelleen hyvin arvostettuja kansan keskuudessa. Naisia alkoi esiintyä muutamissa ammateissakin, mm. 1860-luvulta lähtien Postin palveluksessa toimi myös naisia. Vanhat tavat ja perinteet olivat voimissaan monin paikoin, ja tapojen säilymistä valvottiin. Mm. avioliittoa pidettiin edelleen pyhänä ja koskemattomana, ja avioliiton ulkopuolinen sukupuolinen kanssakäyminen oli edelleen rikos. Rikoslakia oli viimeksi uudistettu vuonna 1889 ja tuon lain mukaisesti aviorikos tunnettiin vielä laissa tuomittavana tekona. Sekä salavuoteus että huorinteko olivat sakolla rangaistavia rikoksia, tosin prostituoidut jätettiin lain ulkopuolelle. Prostituutiota esiintyikin eri puolilla Suomea, niin maaseudulla kuin kaupungeissakin, arviot määristä vaihtelevat. Elämänmeno oli maaseudulla vielä perinteisiin nojaavaa, suurin osa väestöstä sai elantonsa alkutuotannon eli maanviljelyksen ja karjanhoidon parissa. Nousevaa luokkaa eli tehdastyöväkeä oli myöls kasvavassa määrin, tosin teollisuus työväkineen keskittyi pikemminkin tiettyihin keskuksiin. Teollisuuslaitoksia alkoi kuitenkin olla jo siellä täällä, ympäri Hämettäkin, erityisesti mm. Tampereella, Forssassa ja Hämeenlinnassa. Vallalla oli luokkaeroista ja luokkariidoista huolimatta tietynlainen yhtenäiskulttuuri, missä ihmisten odotettiin ja edellytettiin toimivan tiettyjen tapojen ja ääneen lausuttujen tai lausumattomien perinteiden mukaisesti. Kirkossa oli käytävä, ja myös talkoisiin oli tapana osallistua, kun sellaisia järjestettiin. Vanhempia henkilöitä sekä muuten arvoväkeä teititeltiin ja puhuteltiin kunnioittavasti. Ristiriitoja toki oli. Myös uskonnollisesti maa ei ollut yhtenäinen, vaan uskonnollisia kristillisiä suuntia oli useita, valtionkirkon ohella myös erilaiset herätysliikkeet olivat yleisiä alueittain. Kristilliset seurat ja yhteisöt omasivat myös suhteita ulkomaille, ja lähetystyötä harjoitettiin muutamin paikoin ulkomailla. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen lähetysjärjestö toimi erityisesti Ambomaalla. Suomen hallintoelimistä: Suomen suurruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin on Keisarillinen Suomen Senaatti. Se oli perustettu jo vuonna 1809 ja se toimi edelleen vaihtuvin kokoonpanoin. Senaatin virallisena puheenjohtajana toimii Suomen kenraalikuvernööri, vuonna 1912 Franz Albert Seyn, joka oli toiminut virassa vuodesta 1909 alkaen. Seyn jatkoi virassaan vuonna 1904 murhatun Nikolai Bobrikovin tavoin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Seyniä pidetäänkin ns. toisen sortokauden arkkitehtinä Suomessa. Seyn vaikutti mm. siihen, että ylimpiä hallinnollisia virkoja täytettiin venäläisillä, Seynin nimitysten mukaisesti. Vanhat säätyvaltiopäivät oli vuonna 1907 korvattu uudella ja edistyksellisellä Eduskunnalla, jonka mahdollisuudet vaikuttaa maan asioihin olivat alkuun hyvin rajalliset. Hallitsijalla eli keisarilla oli perustuslain mukaisesti täydellinen veto-oikeus eduskunnan päätöksiin. Eduskunnan kokoonpano valittiin vaaleilla, joissa kaikilla 24 vuotta täyttäneillä on yhtäläinen äänioikeus. Eduskunnan vuotuista työjaksoa kutsutaan valtiopäiviksi. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Eduskunta ei nauttinut alkuvaiheissaan ylimmän hallinnon eli keisarin luottamusta, ja se hajotettiinkin keisari Nikolai II:n määräyksestä vuoteen 1912 mennessä kaikkiaan neljä kertaa, vuosina 1908, 1909, 1909, ja 1910. Nykyinen (1911 vaalit) paikkajako puolueiden kesken on vaalien pohjalta seuraava: Sosialidemokraattinen puolue 86 Suomalainen puolue 43 Nuorsuomalainen puolue 28 Maalaisliitto 16 Ruotsalainen kansanpuolue 26 Kristillisen työväen liitto 1 Yhteensä: 200 paikkaa Hivenen tilastotietoa vuoden 1912 Suomesta: Hämeessä asui kaikkiaan 350 319 ihmistä, näistä 58 467 kaupungissa ja 291 852 maaseudulla. Koko maassa asukkaita oli 3 196 371, kaupungeissa 484 410 ja maaseudulla 2 711 961. Muuttoliike kaupunkeihin kuitenkin vähitellen tasoitti osuutta, mutta selvästi suurin osa ihmisistä eli vielä maaseudulla. Kaupunkilainen elämäntapa ei ihan ulottunut maaseudulle, mutta kaupunkien tapahtumat ja houkutukset ja mahdollisuudet vetivät maaseudunkin väen huomiota puoleensa. Vuonna 1912 Suomessa solmittiin kaikkiaan 18 653 avioliittoa. Avioliittoja purettiin 15 423. Näistä 15 158 purettiin toisen aviopuolison kuoleman takia, ja vain 265 annetun erokirjan kautta. Toisin sanoen avioerot olivat Suomessa hyvin harvinaisia, ja yleisesti avioliiton odotettiin kestävän kuolemaan saakka. Elävänä syntyneitä lapsia Suomessa syntyi vuonna 1912 kaikkiaan 85 077 avioliiton sisällä, aviottomia lapsia syntyi puolestaan 7198. Aviottomien lapsien osuus vaihteli siten, että kaupungeissa aviottomien lapsien osuus syntyneistä lapsista oli noin 14,4 %, maaseudulla puolestaan 6,8 %. Maaseudulla pidettiinkin kaupunkeja usein monenlaisen turmeluksen ja synnillisyyden tyyssijoina, mutta vastaavat ilmiöt esiintyivät siis maaseudullakin. Tosiasia on siis se, että avioliiton ulkopuolisia suhteita oli maaseudullakin, vaikka julkisesti ja yhteisöllisesti sekä juorupuheissa sellaisia kauhisteltiin. Muutamia aikakauden huomattavia vaikuttajia: (lista on ihan viitteellinen ja suuntaa antava, eikä pyri minkäänlaiseen kattavuuteen) Nikolai II, Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuodesta 1894 lähtien. Nikolai Toinen antoi helmikuussa 1899 säädöksen (ns. helmikuun manifesti), jolla yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö ajoi Suomen valtiopäivien edelle. Käytännössä säädöstä sovellettiin lähinnä vuoden 1901 asevelvollisuuslaissa, mutta säädöstä pidettiin toisen sortokauden alkamisen merkkinä. Manifestia vastaan kerättiin pitkin Suomea ns. Suuri Adressi, jonka allekirjoitti noin puoli miljoonaa kansalaista, mutta joka jäi melko tuloksettomaksi. Nikolaita pidetään hivenen keskinkertaisena tsaarina, joka on neuvonantajiensa ja läheisten virkamiestensä johdateltavissa. Franz Albert Seyn, Suomen kenraalikuvernööri. Kuten kuvattu edellä. Pehr Evind Svinhufvud, eduskunnan puhemies ja nuorsuomalaisen puolueen jäsen. Puhemiehen toimikausi alkoi vuonna 1907 ja jatkuu edelleen vuonna 1912. Seyn sekä venäläistämistoimien jyrkkä vastustaja, ja tästä syystä hän nautti myös suurimman puolueen eli sosialidemokraattien luottamusta. Hänen puheittensa jyrkkyys oli osaltaan osasyy eduskunnan hajottamisiin. Akseli Gallen-Kallela, merkittävimpiä taidemaalareita. Maalaukset käsittelivät usein kansallisromanttisia aiheita. Helene Schjerfbeck, merkittävimpiä taidemaalareita ja harvoja naistaiteilijoita. Jean Sibelius, maineikkaimpia säveltäjiä. Eino Leino, tunnetuimpia kirjailijoita ja runoilijoita. Ilmari Kianto, myös kuuluisimpia kirjailijoita. Keskittynyt tuotannossaan erityisesti köyhälistön kuvaamiseen. Kuuluisia teoksia mm. Punainen viiva (1909) sekä Nälkämaan laulu (1911.) Juhani Aho, pitkän uran tehneitä kirjailijoita. Viimeisimpiä teoksia Juha (1911.) Hannes Kolehmainen, työläistaustainen yleisurheilija ja pitkän matkan juoksija, joka voitti kultaa kesällä 1912 Tukholman olympialaisissa. Kaikkiaan kultamitaleja kertyi Hannekselle kisoissa kolme. ----- ----- Muutamia viime vuosien tapahtumia Suomessa ja maailmalla (tapahtumien merkityksellisyyttä ja painoarvoa voi kukin miettiä itse): 1909: -Louis Blériot lensi ensimmäisenä ihmisenä Englannin kanaalin poikki lentokoneella. -Kemin ja Rovaniemen välinen rataosa avattiin liikenteelle. 1910: -Japani liitti Korean itseensä, Portugalista tuli tasavalta. Vallankumous eteni Meksikossa. -Meteoriitti putosi Mikkelin seudulle. 1911: -Taiteilija Adolf Aarno teki ensimmäisenä suomalaisena lentoyrityksen Pyhäjärven jäällä Tampereen Härmälän edustalla. Yritys epäonnistui koneen rikkouduttua. -Mona Lisa varastettiin Louvresta. -Helsingin Kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa. -Suomen senaatti määräsi partioliikkeen lakkautettavaksi Suomessa, keisarin julistuksen pohjalta. Suomeen partioliike oli rantautunut edellisenä vuonna. Toiminta jatkui monin paikoin salassa. -Italia julisti sodan Turkille. -Roald Amundsenin retkikunta saavutti Etelänavan. Tieto tapahtuneesta leviää vasta seuraavana vuonna. Vuoden 1912 ajankohtaisia aiheita: Tammikuu: Keisari Nikolai II vahvistaa yhdenvertaisuuslain, joka heikentää Suomen itsehallinnollista asemaa. Maaliskuu:Lentäjä Henri Seimet tekee ensimmäisen lennon Pariisista Lontooseen kolmessa tunnissa. Huhtikuu: Matkustajalaiva Titanic uppoaa neitsytmatkallaan Atlantin valtamerellä. Mukana myös monia suomalaisia siirtolaisia. Itämerellä ja Baltiassa koetaan rengasmainen auringonpimennys. Toukokuu: Olympialaiset alkavat Tukholmassa. Suomi menestyy kisoissa hyvin. Heinäkuu: Ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat järjestetään Olavinlinnan sisäpihalla. Olympialaiset päättyvät Tukholmassa. Titanicin onnettomuus: -Matkustajalaiva Titanic upposi huhtikuussa matkallaan Englannista Amerikan Yhdysvaltoihin. Onnettomuudessa menetti henkensä kaikkiaan noin 1500 matkustajaa ja miehistön jäsentä, vain noin 700 selvisi. Laivalla oli mukana myös 63 suomalaista matkustajaa, joista vain 20 selvisi hengissä. Onnettomuusuutinen levisi lennättimien ja sanomalehdistön välityksellä ympäri maailmaa ja kosketti ihmisiä myös Suomessa. Suomessakin koetettiin järjestää rahankeräyksiä uhrien omaisten hyväksi, mutta viranomaiset estivät keräykset, pitäen niitä laittomina. Onnettomuus-uutisia esiintyi suomalaisissa sanomalehdissä huhtikuusta lähtien useamman kuukauden ajan, ja aihe oli useasti puheenaiheena vielä kesälläkin. Lehtien kirjoittelu oli siinä määrin yksityiskohtaista, että keskeiset tiedot onnettomuuden vaiheista olivat myös suomalaisen yleisön tiedossa. Suomi Tukholman olympialaisissa: -Olympialaiset pidettiin kesällä 1912 Ruotsissa, Tukholmassa. Mukana oli kaikkiaan 28 maata, urheilijoita kisoissa oli 2 407. Naisurheilijoita oli vain 48. Urheilijoita oli mukana myös Aasiasta ja Afrikasta. Suomen suuriruhtinaskunta osallistui kisoihin omalla joukkueellaan, erillään Venäjän joukkueesta. Asiasta oli ennakolta sovittu Ruotsin ja Venäjän kanssa. Omaa virallista lippua Suomella ei ollut. Urheilijoita Suomella oli kisoissa 164, kymmenessä eri urheilumuodossa. Mitali kertyi kaikkiaan 26, joista 9 kultaa. Kisamenestyksellä oli suuri merkitys kansainvälisen maineen ja arvostuksen kannalta, sekä kansallisen itsetunnon rakentumisessa. ---------- ---------- -------------------- Hämäläisten sanomalehtien uutisjuttuja, kirjoituksia ja ilmoituksia elokuussa 1912 -------------------- Hämetär -Etelä-Hämeen nuorsuomalainen sanomalehti 3.8. Harjoittelija otetaan Hämeenlinnan Telefooni osakeyhtiön keskusasemalle. H:linnan Telefooni O:Y:n johtokunta 20.8. Itsemurhia Eilen ampui itsensä Teknillisen korkeakoulun elektroniikan professori Johannes Sohlman. Hän oli syntynyt w. 1869. Wiime lauantai-iltana ampui itsensä näytännön loputtua Hietalahden kesäteatterista Waasasta näyttelijä Hugo Sandell, Helsingistä. Luoti osui suoraan sydämeen. Syynä itsemurhaan oli onneton rakkaus. S. oli 25 w. 20.8. Kokouksia. Saamamiehet. B. Lehtimäen konkurssissa pyydetään saapumaan kaupungin hotelliin Hämeenlinnassa tiistaina syyskuun 3. pnä 1912 klo 10, päättämään pesän omaisuuden rahaksi muuttamisesta, welallisen ylläpidosta, sekä muista mahdollisesti esiin tulevista asioista, ja muistutetaan konkurssilain säännöstä, että poissaolevat velkojat saavat tyytyä läsnäolevien päätökseen. Uskottu mies. 20.8. Halutaan ostaa, vanhoja perunoita. Ostaa J. Solowjeff. Hätilä. 20.8. Mustia Wiinimarjoja. Ostetaan Hämeensaaren polttimolla. 20.8. Palvelukseen halutaan. Karjakkokoulun käynyt karjanhoitaja. Saa paikan marraskuun 1. p:stä. Lähemmin kirjallisesti nimimerkillä "karjanhoitaja". T. Lt. 22.8. Raamatunkäännös. Komitean lopullisesti tarkastama. Uuden testamentin suomennos valmistunut. 22.8. Teuraslehmä myytävänä Rittilän kartanosta. Os. Parola. Hywärotuisia porsaita Rittilän kartanosta. Os. Parola 22.8. Höylättyä tawaraa on saatawana halwalla hinnalla. Turengin sahalla. Telf. n : 7. 22.8. Tulipalo Pietarsaaressa. 19. päivänä pääsi tuli tuntemattomasta syystä irti Pietarsaaren lähellä sijaitsevassa Pietarsaaren lastuvillatehtaassa. Tuli vahingoitti pääasiallisesti tehtaan kattoa ja koneita. Teollisuuden harjoittajien paloapuyhtiö, jossa tehdas on vakuutettu, on vahvistanut tulipalon tuottaman vahingon noin 20 000 m:ksi. 20.8. Raaka murha Pietarsaaressa. Pietarsaaressa elokuun 21 p:nä, Eilen ilmoitti työmies Emil Forsen, että hän iltapäivällä eräästä saaresta kaupungin lähellä oli surmannut vaimonsa. Kun poliisi ja lääkärit saapuivat paikalle, löydettiin murhatun vaimon ruumis eräästä heinäladosta kädet selän taakse sidottuina. Leuka oli revitty ja valtimo katkaistu. Lauantai 22.8. Hämeen klassillinen lyseo. Syyslukukausi alkaa maanantaina syyskuun 2 p:nä klo 1. päivällä. Uudet oppilaat ilmoittautukoon elokuun 31: p:nä klo 9 A.P. Ensimmäiseen luokkaan pyrkijöiltä vaaditaan: 13 vuoden ikä sekä kaupungin kansakoulun IV luokan tai ylemmän maalaiskansakoulun toisen vuosiosaston oppimäärä. 24.8. Ulkomailta. Sota. Rauhanneuvottelut. Virallisista piireistä edelleen vakuutetaan, että kaikki Konstantinopolista saapuneet tiedot rauhanneuvotteluista Italian ja Turkin välillä ovat kaikkea perää vailla. 24.8. Hämeenlinna. Alkoholiwirta maassamme nykyään. Alkoholiwirta maassamme on nykyään kaswanut arveluttavasti. Nuoriso alkaa olla melkein kauttaaltaan wäkijuomien turmelema, eikä mitään erityisesti merkille pantavaa keikausta ole ollenkaan havaittavissa. Yleinen raittiusharrastus on yleisesti wähentynyt ja kaiken lisäksi huomaa usein sellaista petollisuuttakin, että saatetaan puhua ja toimia raittiuden puolesta mutta ei käytännössä tätä ollenkaan toteuteta... 24.8. Kansallisolutta pulloissa aina saatavana, sekä pöytäkaljaa joka arki maanantai ja torstai. Puh. 106. Edu. Kauppinen. 24.8. Hämeenlinnan uudessa sekatavarakaupassa sekä haaraliikkeissämme Hattulan Pelkolassa löytyy paljon hyvää ja hyödyllistä, sekatavarakauppaan kuuluvaa tavaraa, mm. hyviä Rusinoita a 50 penniä kilo. Käykää katsomassa! Puhelin 374. ********** ********** Hämeen voima -sosialidemokratinen työväenlehti Lehden motto: "Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki! " 6.8. Yleisöuutisia. Eduskunnan päättämä pieni lainmuutos vahvistettu. Sakkotuomioista valittamista helpotettu. 8.8. Kirjallisuutta ja taidetta. Waltionkirkon perusteita horjuttawa kirja. Työläiset hankkikaa se! Helsingissä on kustannusliike "Tarmon" kustannuksella ilmestynyt kirja "Keinottelu maailman Herrana." Kirjoittanut Asa Talas, sivuja 498, hinta 2:50, kuvia 51 kpl. Saadaksenne käsityksen kirjan sisällyksestä; mainittakoon, että se on ensimmäinen suomenkielinen teos tätä laajuutta, joka pöyhii waltiokirkkojen salakähmäistä toimintaa, minkä toiminnan ainaisena päämääränä on ollut mahti, valta ja raha... 8.8. Ulkomaalta. Sosialistiwaino Preussissa. Hallitus ei tunnusta sosialidemokraattisia virkamiehiä. 13.8. Ryssäläiset katukilvet. Uudenmaan kuvernööri käskee sakon uhalla seuraamaan bobrikoffilaisaikaista asetusta. Uudenmaan läänin kuvernööri on antanut seuraavan julistuksen: Tammikuun 16/29 päivänä 1903 annetun Arm. käskyn kautta on Hänen keisarillinen Majesteettinsa Armosta määrännyt, että katujen ja torien nimet Suomen suuriruhtinaanmaan kaikissa kaupungeissa tätä tarkoitusta varten käytetyillä kilvillä owat merkittäwät ensin Wenäjän ja sen jälkeen suomen ja ruotsin kielillä. Koska ei tätä Armollista käskyä kaikkialla noudateta minulle uskotussa läänissä, katson tarpeelliseksi velvoittaa kulmatalojen omistajia kaikissa Uudenmaan läänin kaupungeissa ennen tulevan syyskuun päivää saattamaan molemmin puolin talon kulmaa asetetut kilvet osoittaen katujen nimet sopusointuun säädösten kanssa yllämainitusta ja armollisesta käskystä. 17.8. Muualta Suomesta. Kymen tehtaitten lakko. Valmisteilla olevat paperit loppumassa. 17.8. Lausuntavapauden puolesta. Lapuan virkaintoinen poliisi estänyt puhujan puhumasta. 17.8. Tunnetut Matti-savukkeet pitävät aina puoliansa. Saatavana kaikkialla. P.C. Rettig & C.O. 20.8. Helsingin työtaistelut. Taistelu laajenee - Sähkötyömiesten lakko alkanut. 22.8. "Työn orjat, sorron yöstä nouskaa." Työn juhlaa viettämään! Ensi sunnuntaina juhlii koko maan ammatillisesti järjestynyt työväestö työn kunniaksi. Hämeenlinnan ja lähiympäristön juhla vietetään kaupungin puistossa. Ohjelmassa puheita, runoja, soittoa, kilpailuja ym. ym. 24.8. Juhlaohjelma sensuuri. Turun poliisimestari ja Kaarinan nimismies estämässä turkulaisten työnjuhlaa. ---------- ----------