Sisällys:
 

• Johdanto
• Pelinjohtaja
• Idea
• Maailma
• Säännöt
• Juonet
• Hahmot
• Budjetti
• Aikataulu
• Tiedottaminen
• Järjestelyt
• Pelipaikka
• Loppusanat

Johdanto

Larpin järjestämiseen on olemassa valmiiksi muutakin materiaalia, mutta olen kirjoittanut tämän ohjeiston kuvaamaan sitä tapaa, jolla minä itse järjestän pelejä. Larpin järjestäminen itsessään on erittäin helppoa ja mukavaakin; pitää vain tietää miten asiat helpoimmin hoidetaan ja mitä kaikkea pelinjohtajan pitää tietää ja hallita. Tätä materiaalia ei ole suunniteltu minkäänlaiseksi manuaaliksi pelinkirjoittajille, vaan lähinnä tukemaan aloittelevan pelinjohtajan alkeiden omaksumista ja avuksi ensimmäisen itsekirjoitetun pelin johtamiseen. Tätä ei myöskään ole tarkoitettu sellaisenaan itseopiskelumateriaaliksi, sillä paras oppiminen saavutetaan työskennellessä yhdessä kokeneemman pelinjohtajan kanssa.
 
 

Kirjoittanut:
Mika Mäntylä
 

Rajakatse Fantasia ry 2001
 
 
 
 
 
 
 

Pelinjohtaja

Pelinjohtaja on tärkein henkilö larpin kannalta. Ilman asiallista ja tehtävänsä hoitavaa pelinjohtajaa pelistä ei voi tulla hyvää, vaan tuloksena on pahimmassa tapauksessa totaalinen katastrofi. Hyvä pelinjohtaja

-On määrätietoinen ja pysyy visiossaan.
-Tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa.
-On realistinen eikä vaadi pelaajilta liikaa.
-On tasapuolinen pelaajia kohtaan.
-On järjestelmällinen.
-On tavoitettavissa.
-Tekee itsensä selväksi.
-Ei lupaa mitä ei voi pitää.
-Ei meuhkaa pelaajille liikaa, vaikka nämä töpeksisivät pahastikin.
-Ei järjestä peliä pelatakseen ultramahtavaa velhoa tai kuningasta.

Tehtävä: Arvioi millainen pelinjohtaja sinä olisit.
 
 

Idea

Idea larppiin voi syntyä mistä vain: kirjasta, elokuvasta, tai ihan vain visiosta. Kun olet saanut visiosi, älä ihan helpolla luovu siitä ja pidä koko pelinkirjoitusprosessin ajan mielessä mitä olet tekemässä ja mihin pyrit. Jos peliä on tekemässä useampi kuin yksi pelinjärjestäjä, täytyy ryhmästä valita yksi pelinjohtaja, jonka visio pelistä toteutetaan. Kahdella ihmisellä on harvoin täsmälleen samanlainen visio, joten ongelmia syntyy, jos kumpikin yrittää toteuttaa omaansa.

Älä yritä ahtaa kaikkia omiasikaan larp-ideoita samaan peliin väkisin, jos ne eivät oikein sovellu yhteen. Paras pitää yksinkertaisena, ehdit kyllä myöhemmin toteuttaa loputkin visioistasi. ‘Vähän sitä sun tätä’-peli ei ole oikein mistään kotoisin.

Tehtävä: Hahmottele visiosi live-roolipelistä.
 
 

Maailma

Maailma voi olla otettu kirjasta tai elokuvasta. Se voi olla myös kokonaan itse keksitty tai peli voi sijoittua todelliseen historiaan. Maailmoja on rajaton määrä.

Olkoonkin maailma mikä hyvänsä, pelaajien tulee olla perillä siitä. Pelaajille tulee toimittaa riittävästi, mielellään liikaakin taustamateriaalia, jonka pohjalta he voivat arvioida hahmoaan ja tämän asemaa ympäristössään. Maailman normit ja yleiset käsitykset eivät saa olla arvailujen varassa. Ensimmäisissä peleissä on helppo valinta käyttää jo valmiiksi kaikkien tuntemaa maailmaa, sillä yksittäisen pelin vuoksi ei kokonaista maailmaa ole välttämättä järkevää laatia.
 
 

Säännöt

Ollakseen tasapuolinen kaikkia kohtaan pelillä tulee olla säännöt, jos ei muuta niin konfliktien hoitamista tai esimerkiksi taikuutta varten. Kaikki mikä vaatii simulointia, vaatii myös säännöt. Valmiita sääntöjä on olemassa vaikka kuinka paljon, eikä yhtä peliä varten varmaankaan kannata ryhtyä sellaisia laatimaan; turhan takia ei kannata nähdä vaivaa. Muunmuassa Rajakatse Fantasia ry:n säännöt ovat realistiset, mutta yksinkertaiset ja vapaasti käytettävissä. Jotta säännöistä olisi mitään hyötyä, pitää pelaajien olla myös perillä niistä.

Paitsi pelimekaniikkaa, säännöillä kontrolloidaan myös pelin turvallisuutta. Pelinjohtajan tulee saattaa pelaajille tiedoksi mitä pelaajat saavat pitää hallussaan ja mitä eivät. Alkoholin ja oikeiden teräaseiden ollessa kyseessä pelinjohtajalla on vastuu siitä, ettei niitä käytetä väärin ja aiheuteta itselle tai toisille vaaraa loukkaantua. Larpit ovat yleensä yksityistilaisuuksia, mutta laki on vaarallisten esineiden ja aineiden suhteen sama kuin missä tahansa muualla. Tärkeä osa varo-ohjeita on turvasana. Tavallisia turvasanoja ovat ‘hold’ ja ‘peli seis’, jotka huudettaessa peli keskeytetään.
 
 

Juonet

Pelissä ei tarvitse välttämättä olla selkeää juonta, mutta jonkinlainen teema tavallisesti löytyy. Teema voi olla esimerkiksi tavernailta tai hovi-illallinen. Joissakin peleissä on olemassa kiinteä juoni, mutta tällainen johtaa helposti ns. railroadaamiseen, eli tapahtumien ohjaamiseen pelaajien ja hahmojen tahtoa vastaan. Mielestäni oikeaoppisin tapa muodostaa ‘juonia’ on määrittää hahmoille etukäteen vastakkaisia tavoitteita, ei varsinaisia ennalta määrättyjä tapahtua.

Pelinjohtaja on toki määrittää peliin tapahtumia pelin keskelle, mutta nämä eivät saa olla pelaajille annettuja käskyjä tietynlaisesta hahmon pelaamisesta. Mikäli peliä uhkaa tylsä ns. suvantovaihe, pelinjohtaja saattaa piipahtaa pelissä ns. ei-pelaajahahmolla, joka tuo piristystä tapahtumiin ja tuuppaa juonta eteenpäin. Tätä tulee kuitenkin käyttää harkitusti, ettei pelaajille tule tunnetta näytelmästä, jonka kululle he eivät voi mitään.
 
 

Hahmot

Ajatus hyvästä hahmosta jakaa mielipiteitä. Jonkun mielestä hyvällä hahmolla on hyvin syvä persoona, toinen pitää kevyemmästä hahmosta. Pyri ottamaan selvää minkälaisista hahmoista pelaajat pitävät ja pyri toteuttamaan hahmotoiveet ainakin pääpiirteittäin. Älä kuitenkaan anna pelaajien pompotella itseäsi, vaan pysy visiossasi ja yritä mahduttaa hahmotoive siihen. Hahmoselostuksen pituus saa olla mitä vain puolikkaasta arkista useampaan, mutta tavallisesti hahmolla pitää olla ainakin seuraavat asiat määriteltynä:
 

• Henkilö

Hahmolla pitää olla syy olla maailmassa, menneisyys ja sen tapahtumat. Jokainen  hahmo on ollut olemassa jo ennen peliä ja tämän pitää näkyä pelissä. Jokaista hahmon  lapsuudenmuistoa on aivan turha määritellä, mutta yksikään persoona tuskin tyhjästä  putkahtaa peliin. Luonnetta ja vastaavia ominaisuuksia ei mielestäni läheskään aina  tarvitse erikseen luetella, mutta niiden pitää kuvastua siitä mitä hahmo on aiemmin  tehnyt ja siitä mistä tämä on kotoisin. Jokaisella on paikka maailmassa.
Pelaajan pitää pystyä hahmonsa puolesta vastaamaan kysymyksiin: Kuka minä olen?  Mistä minä tulen? Millainen minä olen? Miksi minä olen tällainen?

• Tehtävä

En pidä varsinaisesta tehtävien määrittelystä. Pidän enemmän tavoitteista. ‘Mene ja etsi  kultatikari’ -tyyppiset tehtävänmäärittelyt tuntuvat aika korneilta. Tämän sijaan  jokaisella varmasti on tavoitteita, kuten henkilökohtaisten suhteiden hoitaminen ja  vaaliminen. Osa tavoitteista voi ja kannattaakin olla kollektiivisia, esimerkiksi jonkin  järjestön etujen valvominen. Kaikkien tavoitteiden ei tarvitse olla toteutettavissa.
Pelaajan pitää pystyä hahmonsa puolesta vastaamaan kysymyksiin: Mitkä ovat minun  pyrkimykseni? Mitä minä haluan? Mitä minusta halutaan?
 
• Ominaisuudet

Jokaisella on henkilökohtaisia ominaisuuksia: heikkouksia ja vahvuuksia. Nämä tuovat  hahmoon persoonallisuutta ja realismia.
Pelaajan pitää pystyä hahmonsa puolesta vastaamaan kysymyksiin: Missä minä olen  pätevä? Missä minä olen kehno? Miten minä liikun ja puhun? Onko minulla kenties  joitakin rajoitteita?
 
• Syy olla paikalla

Tämä on kaikkein tärkein. Hahmolla tulee olla todellinen syy olla paikalla. Vaikka juuri  tämä kohta on mielestäni kaikkein tärkein, sen ei tarvitse olla kovin ihmeellinen tai  erikoinen. Tavernan asiakkaalle hyvä syy olla paikalla on ottaa muutama tuoppi sahtia  tai muuten vain tappaa aikaa. Syy olla paikalla ei kuitenkaan saa olla oleminen muiden  hahmojen miekanruokana tai vain pelkkänä lavasteena taustaseisoskelijana.
Pelaajan pitää pystyä hahmonsa puolesta vastaamaan kysymyksiin: Mitä minä teen juuri  tässä, juuri tänä päivänä? Miten minä olen tänne päätynyt? Mitä minun pitäisi täällä  tehdä?
 
• Sidosryhmät

Lähes jokainen hahmo kuuluu vähintään yhteen sidosryhmään, eli on tekemisissä  ympäristönsä kanssa. Sidosryhmällä ymmärretään tavallisesti hahmon tuntemat muut  hahmot, mutta tähän voidaan laskea muutkin hahmon kannalta olennaiset vaikuttimet.  Hahmo voi olla tekemisissä ystävien ja vihamiesten lisäksi myös esimerkiksi järjestöjen  tai muiden joukkojen kanssa välittämättä siitä, keitä näihin joukkoihin kuuluu. Hyvä  tapa selkiyttää hahmon sidosryhmää on kirjoittaa paperille kaikki pelin hahmot ja vetää  näiden välille viivoja kuvaamaan sidoksia eri tahoihin tai henkilöihin.
Pelaajan pitää pystyä hahmonsa puolesta vastaamaan kysymyksiin: Keitä minä tunnen?  Miten ja mistä minä nämä ihmiset tunnen? Onko minulla velvoitteita heitä kohtaan? Vai  ovatko he velvollisia minulle? Minkälaisia tunteita minulla on heitä kohtaan? Kuulunko  minä johonkin joukkoon ja mikä on minun asemani siinä?
 
• Eheys

On hahmon luonne, tavoitteet, ominaisuudet tai paikallaolon syy mitä hyvänsä, näiden  kaikkien pitää olla tasapainossa ja hahmon eheä ja realistinen. Perusteettomat ristiriidat  hahmon menneisyydessä suhteessa tavoitteisiin saattavat tehdä hahmosta epämieluisan  ja vaikean pelattavaksi.

Kun olet kirjoittanut hahmot mielestäsi valmiiksi, lue ne uudelleen läpi jonkin ajan kuluttua, tai luetuta toisella pelinjohtajalla. Tarkasta kirjoitus- ja kielioppivirheet, sekä pyri löytämään puutteet ja ristiriidat. Yritä lukea hahmo pelaajan näkökulmasta ja mieti vaikuttaako hahmo mielekkäältä pelata. Jos ei, yritä keksi miten saat hahmosta mielenkiintoisemman.
Runsas joukko päämääriä ja tavoitteita saattaa olla tehtäväpainotteiselle pelaajalle mieleen, mutta tasapainoista hahmoa haluava saattaa pitää tällaista hahmoa sekavana ja päälleliimaillun oloisena. Vastaavasti kaikki eivät halua hahmolleen suurta sidosryhmää ja ihmissuhdeviidakkoa. Ota siis selvää minkälaisesti kirjoitettuja hahmoja pelaajat haluavat pelata.

Tehtävä: Kirjoita hahmo ja sijoita tämä viiden hahmon sidosryhmään.
 
 

Budjetti

Pelinjohtaja ei saa tehdä persnettoa. Tai saa, mutta se on tyhmää. Tämän vuoksi peliin kannattaa määrätä pelimaksu, joka kattaa kaikki kustannukset. Kohtalaisen pienen, lähinnä kaveripiirille järjestettävän pelin kulujen jakaminen pelaajien kesken on hyvin yksinkertaista. Pelimaksun suuruuden saa helposti ynnäämällä menot ja jakamalla pelaajien lukumäärällä. Tässä helpohko kaava:

 kiinteät menot + pelaajakohtaiset menot * pelaajien lukumäärä  = pelimaksu
   pelaajien lukumäärä

Läheskään aina pienistä peleistä pelinjohtaja ei peri minkäänlaista pelimaksua; kaveripiiriltä voi olla hieman noloa kerätä rahaa yhdessä vietetystä ajasta. Toisaalta, jos esimerkiksi 30:nen hengen pelissä on yhteinen ruokailu, rahaa kuluu pelinjohtajalta helposti tuhatkin markkaa. Työssäkäyvän talous tähän tuskin kaatuu, mutta tekee hurjan loven opiskelijan kukkaroon.

Isommissa peleissä rahankäyttöön tulee kiinnittää vieläkin enemmän huomiota. Pienen pelin budjetti on tavallisesti muutamasta sadasta tuhanteen markkaan, mutta isommissa puhutaan jo viisinumeroisesta luvusta. Jos tämän kokoluokan pelin taloutta ei ole suunniteltu huolellisesti, pelinjärjestäjä saattaa tehdä tappiota tuhansia markkoja. Tämän vuoksi kaikki tulot ja menot pitää suunnitella huolella ja pitää saldo kokoajan voiton puolella. Yllättäviä menoja tulee pääsääntöisesti aina, mutta pelin tulot hyvin harvoin kasvavat arvaamatta. Peruutuksista johtuvat tulonmenetykset voidaan ennaltaehkäistä rahastamalla pelimaksu hyvissä ajoin etukäteen, esimerkiksi pyytämällä pelaajia maksamaan pelimaksu pankkitilille.

Budjetti laaditaan listaamalla ensiksi pelin tulot. Osallistumismaksut ovat tavallisesti pelin merkittävin tulonlähde, mutta myös sponsoreiden ja julkisen sektorin mahdollinen taloudellinen apu kannattaa ottaa huomioon. Pelimaksun suuruus voidaan tässä vaiheessa arvioida hyvin summittaisesti. Tämän jälkeen listataan pelin menot. Näitä ovat muunmuassa pelipaikan vuokra sekä proppaus-, puhelin-, Internet-, posti- ja polttoainekulut. Lisäksi rahaa tarvitaan konttoritarvikkeisiin, monistamiseen ja tulostamiseen. Tämän jälkeen tuloista vähennetään menot ja katsotaan mitä viivan alta löytyy. Jos saldo on plussalla, homma on hanskassa. Jos tulos on negatiivinen, joko tuloja pitää lisätä jotenkin, tai nipistää menoista.

Budjetin toteutumista tulee seurata jatkuvasti ja välttää siitä poikkeamista. Esimerkiksi proppauspuolelle jokainen pelinjärjestäjä haluaisi varmaan ostaa vaikka ja mitä kivaa, mutta kovin suuriin heräteostoksiin harvoin on varaa. Rahavirtojen seuraaminen helpottuu, jos pitää jatkuvasti kirjaa menoista ja tuloista.

Yleisölle suunnatussa pelissä pelimaksun määrittäminen saattaa olla hieman hankalaa. Osviittaa suuruusluokasta voi saada ottamalla selvää siitä, kuinka paljon samankaltaisista peleistä yleensä pyydetään. Yleinen mielipide ilmeisesti on, että hyvästä pelistä kannattaa kyllä maksaa enemmänkin, mutta tätä ei huomaa ainakaan pelien keskimääräisissä hinnoissa. Tavallisesti pelit ovat kuin alennusmyynnissä, joka ei ainakaan minun mielestäni ole missään nimessä positiivinen asia. Pelistä tulee reilusti pyytää se, minkä arvoinen sen on. Pelinjohtaja näkee jo riittävästi vaivaa järjestäessään pelaajille peliä, eikä hänen tule mielestäni joutua pelaajien huvin maksumieheksi, vaan pelaajien pitää kantaa kortensa kekoon tässä asiassa. Pelimaksut kannattaa kerätä mieluummin ennen kuin jälkeen pelin.

Tehtävä: Luo kuvitteellinen budjetti.
 
 

Aikataulu

Paitsi että pelinjohtajan täytyy tietää mitä pitää tehdä, täytyy asioiden tapahtua myös ajallaan. Pelinjohtajan kannattaa määrittää itselleen aikataulu, jossa hoitaa kirjoitustyönsä ja kaikki muut pelin vaatimat toimet. Ja mikä tärkeintä: siinä pitää myös pysyä. Tuskin mikään on pelinjohtajalle stressaavampaa, kuin kirjoittaa viimeisiä hahmoja peliä edeltävänä yönä kolmen aikaan ja samalla murehtia, ehtiikö vielä aamulla käydä kaupassa ostamassa pelaajille peliin purtavaa. Ajanhallintaan paras keino on määrittää päivämääriä, joihin mennessä on tiettyjen töiden oltava valmiita.

Se, kuinka paljon aikaa kuluu kaikenkaikkiaan pelin tekemiseen, riippuu monesta asiasta: onko mukana jo aiemmin pelattuja hahmoja, kuinka pitkiä hahmoita tulee, kuinka monta hahmoa pitää kirjoittaa, onko kaikki taustamateriaali kirjoitettava vai saako sen valmiina. Yhden hahmon kirjoittamiseen aikaa kannattaa varata vähintään kaksi tuntia, jolloin 30:nen pelaajan pelin hahmojen kirjoittamiseen menee kaksi kokonaista täysipäiväistä työviikkoa. Tämän lisäksi aikaa kuluu muun muassa käytännön järjestelyiden suunnitteluun, tarpeiston hankkimiseen ja yhteydenpitoon pelaajien kanssa. Pelin tekemiseen menee kumminkin aina enemmän aikaa kuin on ajatellut, joten aikataulu kannattaa suunnitella väljäksi.

Tehtävä: Luo kirjoitusaikataulu 20:nen pelaajan pelille.
 
 

Tiedottaminen

Jotta pelissä olisi pelaajia, täytyy sitä mainostaa ainakin jossakin määrin. Parhaaksi ja käytetyimmäksi mediaksi on osoittautunut Internet. Puhelin ja puskaradio myös ovat olleet melko käytännöllisiä, jälkimmäinen näistä tosin välittää informaation lisäksi myös mis- ja disinformaatiota. Peliä voidaan mainostaa myös muiden pelien yhteydessä jaettavilla lentolehtisillä. Internetissä suoran sähköpostimainonnan ohella pelistä kananttaa tiedottaa postituslistoilla, erilaisissa kalentereissa ja keskustelufoorumeissa.

Pelimainos pitää sisällään tiedot ainakin pelin genrestä, pelimaksusta, pelaajamäärästä, pelipaikasta ja -ajasta sekä siitä, mitä pelimaksu pitää sisällään. Lisäksi on hyvä mainita pelin kohderyhmä sekä antaa hieman vihjeitä pelin mahdollisista tapahtumista. Olennainen seikka on toki myös yhteystiedot: sähköpostiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen kotisivuosoite. Mainoksessa ei saa missään nimessä luvata liikoja.

Pelaajan ja pelinjohtajan yhteydenpito ei pääty pelkkään mainintaan peliin ilmoittautumisesta. Pelinjohtajan tulee ottaa selville pelaajalta minkälaista hahmoa tämä haluaa pelata, kuinka paljon pelikokemusta on kertynyt sekä minkälainen varustus pelaajalla on käytössään. On hyvä kysyä myös minkälaista hahmoa pelaaja ei ainakaan halua pelata. Jos pelissä on ruokaa tarjolla, mahdollisista allergioista kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin.

Tehtävä: Laadi mainos pelistä.
 
 

Järjestelyt

Hyvät järjestelyt lisäävät pelinautintoa huomattavasti. Pelipäivänä kaiken pohjatyön tulee olla valmiiksi tehtynä ja hahmot sekä taustamateriaali hyvissä ajoin pelaajille lähetettynä. Hyvä peli myös alkaa ajallaan. Muistivihko ja tarkastuslista tehtävistä asioista sekä pelitarpeista on hyvä ajatus.

Jos pelillä on monta pelinjärjestäjää, kaikkien tulee olla perillä missä mennään ja kuka tekee mitäkin. Pelinjohtajan tulee tässä tapauksessa valvoa muiden pelinjärjestäjien työn edistymistä ja aika-ajoin tiedustella kuulumisia. Pelillä tulee aina olla yksi vastuullinen pelinjohtaja, joka on vastuussa muiden pelinjärjestäjien tekemisistä ja tarpeen mukaan uudelleenorganisoida pelinjärjestäjäryhmää.

Pelaajat haluavat ja tarvitsevat muutakin kuin hahmon. Pelaajille tulee jossakin vaiheessa nälkä tai he haluavat nukkua, jos peli kestää yli yön. Pitkässä pelissä moni varmaankin haluaa päästä välillä siistiytymään tai käydä muilla tarpeilla. Todellinen korpisoturi pärjää pelkässä metsässä jäkälää syöden ilman mitään mukavuuksia vaikka viikon, mutta ei keskiverto larppaaja.

Ennen ja jälkeen pelin järjestetään tavallisesti kaikille yhteiset tapahtumat:

• Brief

Briiffaustilaisuudessa käydään tavallisesti läpi pelin säännöt, varo-ohjeet ja muut asiat,  joista pelaajien tulee olla tietoisia pelatessaan. Esimerkiksi taistelusääntöjen esittelyssä  tai kertaamisessa kannattaa havainnollistaa mitä säännöt käytännössä tarkoittavat.  Tässä yhteydessä tavallisesti myös esitellään pelaajille kaikkien tuntemat hahmot ja  heidän pelaajansa. Pelaajien aseet ja muut varusteet voidaan tarkastaa tässä vaiheessa. Jos peliin ollaan  tuomassa jotakin, joka on pelin tai turvallisuuden kannalta haitallista, se tulee poistaa  armotta. Järjestä briiffaus siten, ettei se myöhästytä pelin sovittua alkamisaikaa.
Kaikki pelinjohtajat eivät pidä yhteistä briefiä ollenkaan vaan mielummin tiedottavat asiat hyvissä ajoin ennen pelipäivää. Pelinjohtaja voi myös nakittaa apunaan olevia pelinjärjestäjiä pitämään briefiä vastaavia tilaisuuksia pienille ryhmille erikseen.

• Debrief

Debrief on vastakkainen tapahtuma briiffaukselle: siinä käydään yhdessä läpi kaikki  pelin jälkeen  mieleen nousseet asiat, annetaan palautetta pelinjohdolle ja kanssapelaajille sekä tavallisesti myös paljastetaan kaikille mitä pelissä loppujenlopuksi  tapahtui. Jokainen saa vuorollaan kertoa hahmonsa päämääristä ja tekemisistä. Mikäli  peli on osa isompaa kampanjaa, voidaan debrief korvata palautelomakkeilla  pelinjohdolle.

Aikaa kannattaa varata riittävästi pelipaikalla olemiseen sekä ennen- että jälkeen pelin. Ennen peliä on proppaamista, ruokien järjestämistä ja muuta tekemistä. Pelin jälkeen taas saattaa mennä useita tunteja pelin sotkuja selvittäessä ja paikkaa siivotessa. Siivoaminen ei vaadi juuri lainkaan erityislahjoja, joten pelinjohtaja voi toki yrittää organisoida pelaajia auttamaan siinä.

Tehtävä: Luo organisointisuunnitelma 20:nen hengen pelille.
 
 

Pelipaikka

Pelipaikan tulee olla erillään oikeasta maailmasta ja tämän vuoksi suosin ympäristöltä suljettua pelialuetta. Puistot olisivat muuten hyviä paikkoja pelaamiseen, mutta lenkkeilijät ja koiriansa ulkoiluttava tuulipukukansa on erittäin paha häiriö pelille. Aseiden, vaikka ne olisivat kuinka turvallisia replikoita tahansa, tuominen yleiselle paikalle on myöskin arveluttavaa.

Harva pelipaikka on sellaisenaan hyvä peliä varten, vaan sitä täytyy ainakin jossakin määrin propata, eli lavastaa. Lavastamisessa tulee pitää järki kädessä, eikä kiinnittää huomiota liian pieniin yksityiskohtiin. Toisaalta, pienilläkin asioilla voidaan vaikuttaa pelipaikan tunnelmaan hyvinkin paljon. Käyttämällä valaistuksena muutamaa kynttilää voidaan tavallisesta kesämökistäkin saadaan vakuuttava taverna.

Pelipaikan mukavuus on ainakin jossakin määrin yhtä kuin pelin mukavuus. Suomen suvi on tunnetusti lyhyt ja vähäluminen, joten säänvaihteluihin kannattaa varautua pelipaikankin suhteen. Jos peli on vähänkään pitempi, suoja sateelta kaikille pelaajille on välttämättömyys.

Tehtävä: Etsi itsellesi pelipaikka ja määrittele sen vahvuudet ja heikkoudet.
 
 

Loppusanat

Pelinjohtamisen perusteet on nyt käyty läpi ja on aika järjestää ensimmäinen peli. Ei kannata yrittää liikaa, sopiva peli aloittelevalle pelinjohtajalle on pelaajamäärältään korkeintaan parikymmentä ja kestoltaan kolmisen tuntia.
Ensimmäistä peliä järjestäessä kannattaa varautua myös vastoinkäymisiin. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja niin edelleen. Huumoria huumoria, kyllä se sillä...

Tehtävä: Järjestä 3 tuntia kestävä peli 20:lle pelaajalle.